cover-tower

Oululaisen laskuvarjohyppäämisen tulevaisuus

Huom, tämä kirjoitus on alunperin vuodelta 2015, tilanteet muuttuvat. Teksti ei ole tällä hetkellä kovinkaan relevantti ja kertoo enemmänkin kirjoitusajankohdasta kun nykyhetkestä. Ehkäpä tämä kirjoitus saa vielä vuoden 2017 aikana jatkoa!

Toivon että jokainen oululainen laskuvarjohyppääjä lukee tämän tekstin. Lukemiseen menee noin 10-15 minuuttia. Pyydän lukijoita jakamaan ja kommentoimaan juttua somessa jotta tämä tärkeä asia saadaan kaikkien tietoon. Myös heti jutun alle voi kirjoittaa kommentteja.

Oulussa toimii tällä hetkellä kaksi laskuvarjohyppytoimintaa järjestävää yhdistystä. Oulun Laskuvarjokerho on vuonna 1969 perustettu perinteikäs yhdistys joka on käytännössä rakentanut laskuvarjohyppyharrastuksen Ouluun. Lisäksi on vuonna 2006 perustettu Skydive Oulu, jonka perustajajäsenet lähtivät erinäisistä syistä jo olemassaolevasta kerhosta ja perustivat oman. Itse olen aloittanut hyppyurani Skydive Oulussa, ja tällä hetkellä toimin sen puheenjohtajana. Jäsenenä olen molemmissa kerhoissa. Nyt kirjoitan tätä juttua ensisijaisesti oululaisena laskuvarjohyppääjänä. En minkään kerhon jäsenenä tai puheenjohtajana. En ala myöskään puimaan vanhoja toisen kerhon perustamiseen johtaneita erimielisyyksiä tässä vaiheessa lainkaan. Nyt on katsottava tulevaisuuteen ja unohdettava vanhat jutut.

Itseasiassa Oulussa toimii tällä hetkellä kolmaskin kerho. Vuonna 2011 on nimittäin perustettu Pohjois-Suomen Urheiluilmailijat jonka tavoitteena on yhdistää kaikki pohjolan hyppääjät. PSUI:n vaikutuspiiriin voidaan laskea myös Kemin Laskuvarjokerho ja sen hyppääjät. Tässä tekstissä kerhoihin viitataan lyhenteillä OLK, SDO, PSUI ja Kemi.

Nykytilanne Oulussa

Tällä hetkellä Oulussa toimii aktiivisesti siis OLK ja SDO. Molempien kerhojen toiminta on pitkälti samanlaista. Samanlainen lentokone. Osittain samat lentäjät. Osittain samat hyppääjät. Sama lentokenttä. Sama talousalue. Samat kelit. Sama ihmismassa josta uusia hyppääjiä pyritään saamaan kurssille. Sama kauppa josta eväät ostetaan. Sama kapakka, johon illalla mennään kaljalle. Samat pessimistisyyteen taipuvaiset pohjolan geenit.

OH-EKO
OH-EKO

Tämä on OH-EKO, tuttavallisemmin Doris. Se on merkiltään Cessna ja malliltaan 182. Siihen mahtuu pilotin lisäksi viisi laskuvarjohyppääjää. Se saa voimansa lentobensiinistä, joka maksaa yli kolme euroa litralta. Koneella pääsee kolmeen kilometriin noin puolessa tunnissa, ja alas se tulee noin viidessä minuutissa. Kone on vuokrattu SDO:n käyttöön.

OH-CVE
OH-CVE

Tämä on OH-CVE, tuttavallisemmin Blondi. Se on merkiltään Cessna ja malliltaan 182. Siihen mahtuu pilotin lisäksi viisi laskuvarjohyppääjää. Se saa voimansa lentobensiinistä, joka maksaa yli kolme euroa litralta. Koneella pääsee kolmeen kilometriin noin puolessa tunnissa, ja alas se tulee noin viidessä minuutissa. Kone on OLK:n omistuksessa.

Edellämainitut lentokoneet ovat käytännössä siis lähes identtisiä keskenään. Toisen koneen potkurissa on yksi lapa enemmän, joten se nousee hitaammin, mutta laskeutuu nopeammin. Lentoajassa ei käytännön eroa ole. Molempien koneiden moottorit ovat vapaasti hengittäviä. Siksipä niistä tahtoo loppua ilma kolmen kilometrin korkeudessa. Koneilla pääsee ylemmäskin, mutta kolmen kilometrin jälkeen nouseminen muuttuu erittäin epätaloudelliseksi. Yhdeksi ratkaisuksi Oulun hyppytoiminnan kehittämiseen on ehdotettu dieselmoottorin asentamista jompaan kumpaan lentokoneeseen tai kokonaan uuden koneen ja dieselmoottorin hankkimista.

OH-CHV
OH-CHV

Tämä on OH-CHV, tuttavallisemmin Victoria. Se on merkiltään Cessna ja malliltaan 182. Siihen mahtuu pilotin lisäksi viisi laskuvarjohyppääjää. Koneeseen on asennettu dieselmoottori. Se saa voimansa kerosiinista, joka maksaa reilun euron litralta. Koneella pääsee neljään kilometriin noin puolessa tunnissa, ja alas se tulee noin viidessä minuutissa. Kone on Kemin omistuksessa.

Dieselmoottori on turboahdettu, joten siitä ei lopu ilma kesken vielä kolmessa kilometrissa. Lisäksi SMA:n valmistama dieselmoottori on sen verran jytky vehje, että se nostaa koneen neljään kilometriin suurinpiirtein samassa ajassa kun bensavehje nousisi kolmeen.

Diesel-Cessnalla operointi verrattuna bensamoottoriin muuttaa siis tasan kaksi asiaa:

  1. Optimaalinen maksimihyppykorkeus muuttuu kolmesta kilometrista neljään.
  2. Polttoainekustannukset pienentyvät.

Diesel-Cessnalla operointi ei aiheuta seuraavia toivottuja parannuksia hyppytoimintaan

  1. Hyppymäärän kasvaminen.
  2. Harrastajamäärän kasvaminen.
  3. Yli viiden hyppääjän hilaaminen hyppykorkeuteen samalla pokalla.
  4. Lentokoneessa istutun ajan väheneminen.
  5. Yksittäiselle hyppääjälle päivän aikana mahdollisen hyppymäärän kasvaminen.

Tällä hetkellä siis SDO ja OLK molemmat pyrkivät maksimoimaan Cessnoista hypättyjen hyppyjen määrän. Koska koneiden kapasiteetti on rajallinen, on hyppytoimintaa pakko järjestää mahdollisimman monena päivänä viikossa. Tämä johtaa monesti siihen, että hyppääjä käy kerholla viitenä iltana viikossa, ja hyppää jokaisena päivänä kerran. Bensacessnan muuttaminen dieselcessnaksi ei muuttaisi tätä tilannetta millään tavalla.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Tulevaisuutta on puitu jo vuosia erilaisissa kokouksissa, jotka ovat kuulemani mukaan usein muuttuneet hetkessä väittelytilaisuuksiksi, eivätkä ne ole johtaneet mihinkään muuhun, kuin pessimistisyyden lisääntymiseen. Itse olen ollut keskusteluissa mukana tämän vuoden alusta. Keskusteluissa on puhuttu OLK:n ja SDO:n toiminnan sulauttamisesta ja mahdollisesta yhdistymisestä. Tämä on mielestäni ollut erittäin kannatettava ehdotus ja olen suhtautunut muutokseen positiivisesti. Tänä kesänä meille on kuitenkin tarjoutunut uusi, ennenkuulumaton mahdollisuus, joka aluksi tuntui lähes liian hyvältä ollakseen totta.

HA-YDN
HA-YDN

Tämä on HA-YDN, tuttavallisemmin Hayden. Se on merkiltään Technoavia ja malliltaan SMG-92 Turbo Finist. Siihen mahtuu pilotin lisäksi kymmenen laskuvarjohyppääjää. Se saa voimansa kerosiinista, joka maksaa reilun euron litralta. Koneella pääsee vaikka seitsemään kilometriin alle puolessa tunnissa jos huvittaa. Optimaalinen hyppykorkeus on neljä kilometriä ja matka sinne kestää kokonaista 13 minuuttia. Konetta operoi PSUI. Monella tapaa voidaan sanoa, että kyseessä on Suomen paras hyppylentokone. PSUI on Oulussa kotipaikkaansa pitävä yhdistys, ja uskon että olisi kaikkien edun mukaista mikäli Haydenin kotipaikka olisi Oulussa. Uskon myös, että jos oululaiset laskuvarjohyppääjät niin haluavat, Haydenin kotipaikka myös on jatkossa Oulu.

Ison lentokoneen operointi asettaa tiettyjä rajoituksia. Tällä hetkellä toiminta Oulussa tapahtuu pääosin Oulunsalon lentokentällä. Isolla potkuriturbiinikoneella operointi ei olisi järkevää Oulunsalossa muutamasta eri syystä:

  1. Yli 2000 kiloiset koneet eivät saa Finavian lentokentille kausikorttia. Siksipä jokainen laskeutuminen maksaa vajaat 50 euroa.
  2. Lentokoneen täysi kapasiteetti on 10 hyppääjää taivaalla 20 minuutin välein. Lennonjohto tuskin tykkäisi siitä, että taivas on täynnä rättiä käytännössä koko ajan.
  3. Oulunsalon lentokentällä on todella aktiivisesti reittilentoja, joten odottelua tulee paljon. Potkuriturbiinilla odottelu on todella kallista.
  4. Myös Finnhemsin helikopteri pörrää tiuhaan, joten sitäkin joutuu välillä odottelemaan. Helikopterin saadessa hälyytyksen kaikki muut odottavat.
  5. Isolla lentokentällä on pitkät rullaustiet ja reitit, joten hintaa tulee jo rullauksesta turhan paljon.

Lisäksi turbiinia ei kannata sammuttaa pokien välillä, sillä sen pitää antaa jäähtyä ennen uutta käynnistystä. Moottorin valmistaja on myös asettanut tietyn rajan moottorin käynnistysmäärille, joten turhaan sitä ei siis kannata starttailla joka välissä. Käytännössä toiminnan pitäisi siis olla niin tehokasta, että koneen tullessa laskuun on seuraava jengi jo releet niskassa odottelemassa kyytiin pääsyä.

Mikäli turbiinilla haluttaisiin operoida, tulisi operointi todennäköisesti suorittaa jossain muualla kuin Oulunsalossa. Oulussa onkin korpikenttä, Ahmosuo, jota on jo nyt jonkin verran käytetty laskuvarjohyppyyn. Ahmosuon lentokenttä olisi laskuvarjohyppytoiminnalle hyvä paikka esim. seuraavista syistä:

  1. Ilmatilan voi varata kokonaan itselleen.
  2. Ei tarvitse odottaa puolen tunnin välein nousevia tai laskeutuvia Finnaireja ja Norwegianeja.
  3. Rullausta ei tule ahmolla käytännössä enempää kuin kiitotien päähän. Kone tulee laskeutumisesta 30 sekunnissa hyppääjien luo.
  4. Laskeutumisalue on huomattavasti isompi, eli esim. oppilastoiminta olisi turvallisempaa.
  5. Ei tarvitse odottaa pahimmillaan toistakymmentä hälyytystä päivässä saavaa Finnhems-pelastushelikopteria.
Tämäkin on Oulunsalossa pörräämässä.
Tämäkin on Oulunsalossa pörräämässä.

Oulun kaupunki sekä Ahmosuolla tällä hetkellä touhuava väki toivoo lentokentälle piristystä. Lentokenttä on vajaakäytöllä, joten kaupungilla voi olla painetta lopettaa kenttään panostaminen kokonaan. Mikäli laskuvarjohyppytoiminta siirrettäisiin Ahmosuolle, piristyisi toiminta varmasti niin paljon, että kentän ylläpito ja kehitys nähtäisiin tarpeelliseksi.

Ahmosuota on kritisoitu mm. siksi, että sieltä puuttuu tarpeellinen infra. Vesijohtoa ja viemäriä ei ole, ja kerhotilatkin pitäisi jostain kehittää. Vesijohto ja viemäri tai vaikkapa sisävessa ovat muutenkin melko harvinaista herkkua Suomen hyppykerhoissa. SDO:lla ne sentään ovat aina olleet. Uskon että jos ruvettaisiin toden teolla tekemään Oulusta ja Ahmosuosta koko Pohjois-Suomen hyppykeskusta, tulisi kaupunki varmasti mukaan talkoisiin. Erilaista projektirahoitustahan voi myös hakea esim. eri EU-instansseilta. Oma visioni on se, että Oulu olisi koko pohjoisen Suomen selkeä hyppypääkaupunki ja keräisi hyppääjiä isolta alueelta hyppäämään. Kaupunki voisi käyttää omassa markkinoinnissaan helvetin awesomeja kuvia ja videoita hyppytoiminnasta.

Nopealla 4k-koneella operointi toisi myös uusia mahdollisuuksia oppilastoimintaan. Tällä hetkellä Oulun kerhot kouluttavat uusia oppilaita pakkolaukaisukurssilla. Ensimmäiset hypyt tehdään 1000 metrin korkeudesta ja pakkolaukaisuliina repii varjon auki automaagisesti. 4000 metrin korkeudesta operoitaessa olisi mahdollista siirtyä NOVA-koulutukseen, jossa ensimmäinenkin hyppy suoritettaisiin suoraan 4000 metristä kahden hyppymestarin roikkuessa hihoissa ja lahkeissa varmistamassa hyppääjän oikea asento jo alkumetreillä. Pakkolaukaisukurssin tilalle voitaisiin ottaa IAD-koulutus, joka on käytännössa muuten sama, mutta liinan sijasta varjon aukaisee hyppymestarin tuuleen heittämä apuvarjo. Tällä hetkellä Cessnalla operoitaessa oppilaalle on kova sana, jos ensimmäisestä hypystä lupakirjaan asti aikaa vierähtää kaksi kuukautta. Nopeammalla koneella kelpparit voi saada vaikka viikossa näin halutessaan.

Liian pitkää tekstiä lukiessa lukija saattaa turtua tai tympääntyä. Siksipä suosittelenkin tässä vaiheessa katsomaan oheisen videon, jossa suoritetaan laskuvarjohyppyjä SMG-92 Turbo Finist -lentokoneesta. Rentouttavaa katseltavaa, eikö totta?

Brändäys

Brändit ovat markkinoinnin A ja O. Tällä hetkellä brändejäkin riittää Oulussa ihan vaikka muille jakaa. OLK:n brändi viestii perinteikkyydestä ja pitkäjänteisyydestä. SDO:n brändi on ehkä hieman nuorekkaampi, ja houkuttelee mm. vaihto-opiskelijoita ja muita ulkomaisia tai ulkomaalaistaustaisia brändin englanninkielisyyden takia ehkä naapuria paremmin. PSUI:n brändi ei mielestäni ole kovinkaan hyvä. Kirjainyhdistelmät ja sanahirviöt eivät ole koskaan meikäläiselle maistuneet. Hayden lentokoneena on sinänsä jo ihan hyvä brändi.

On oikeastaan samantekevää brändin kannalta mikä tai mitkä toimijat tulevaisuudessa hyppytoimintaa Oulussa pyörittävät. Koko homma pitäisi kuitenkin saada yhden katon alle, ja brändätä hyvin. Hyvänä esimerkkinä brändäyksestä hyppytoiminnassa on esimerkiksi hyppää.fi. Yhdistyksen nimi on Skydive Finland, mutta hyppytoiminta on brändätty hyppää.fi -nimen alle. Potentiaalista uutta laskuvarjohyppääjää, tai tandemkussilaista ei kiinnosta taatusti yhtään mikä on sen yhdistyksen nimi, joka toiminnan järjestää. Potkuripojat tai vaikka joku Hyppytehdas olisivat esimerkkejä brändeistä jotka viestivät siitä minkälaisesta toiminnasta on kyse. Totta kai nuo ovat ihan paskoja esimerkkejä, mutta sopiva nimi keksitään varmasti. Mielestäni hyvä nimi hyppytoiminnalle olisi jokin mieleen jäävä juttu, jonka ei tarvitsisi sisältää sanoja Suomi, Oulu, kerho tai laskuvarjo. Paras olisi ehkä yksittäinen englanninkielinen sana. Tällöin saataisiin helpommin myös ulkomaalaistaustaisia kurssille ja turisteja tandemille. Käyttöön otettavasta brändistä voitaisiin järjestää vaikka nimikilpailu tai jotain.

Pohjolan hyppypääkaupunki, Oulu

Minun visioni on se, että suurin osa Pohjois-Suomen laskuvarjohyppäämisestä tapahtuu tulevaisuudessa Oulussa. Tällä hetkellä aika iso osa lupakirjahyppääjien suorittamista hypyistä tapahtuu muualla Suomessa ja ulkomailla. Kotona on kiva käydä paukauttamassa hyppy tai pari silloin tällöin, mutta kun oikeasti halutaan hypätä kovaa ja korkealta, niin sitten lähdetään muualle. Jos Oulussa operoisi turbiinikone, olisi liikenne päinvastaista. Muualta Suomesta tultaisiin Ouluun hyppäämään. Ja omien lupakirjahyppääjien ei tarvitsisi lähteä Oulua kauemmaksi hyppäämään.

Oulussa voitaisiin järjestää isoja boogieita jotka keräisivät hyppääjiä kaikkialta Suomesta tai jopa ulkomailta. Voi tuntua kaukaa haetulta, että eteläsuomalaiset hyppääjät miettisivät tekevänsä hyppyreissuja Ouluun. Minun mielestäni se ei ole lainkaan kaukaa haettua. Suomen paras hyppykone ja hyvin organisoitu ja brändätty toiminta riittää. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Tai tässä tapauksessa vieraisiin.

Uskon että visioni voi toteutua. Se vaatii Oululaisilta laskuvarjohyppääjiltä ennakkoluulottomuutta sekä kykyä muuntautua. Vanhat toimintamallit on nyt nähty, ja ne on yhdessä todettu riittämättömiksi. Vanhoja asioita ovat mm. kaksi kerhoa samalla lentokentällä, pakkolaukaisu ainoana kurssimuotona, Cessna 182, 3000 metrin korkeuskatto, 30-35 minuutin istuskelu koneessa nousun aikana sekä yksi tai kaksi hyppyä päivässä joka helvetin päivä.

Uusia asioita olisivat yksi organisaatio, NOVA-koulutuksen mahdollisuus, SMG-92 Turbo Finist, 4000 metrin hyppykorkeus, 13 minuutin istuminen koneessa em. korkeuteen sekä parille kolmelle päivälle keskitetty hyppytoiminta ja noina päivinä vaikka 8 hyppyä per hyppääjä jos vain kunto riittää. Ihmiset, joilla on muutakin elämässään kuin hyppääminen, olisivat varmasti tyytyväisiä siihen että hyppytoiminnan voi keskittää viikonlopulle. Viikolla voi vaikka opiskella, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa tai vaikkapa harrastaa jotain muuta. Ja ne ihmiset joilla ei ole muuta kuin hyppääminen saattaisivat hoksata, että ehtii sitä oikeasti muutakin eläissään tekemään.

Moni on myös ollut huolissaan siitä, miten käy jos kulkee vuorotöissä, ja on viikonloppuna töitä. Itse olen ollut kesät vuorotöissä, ja omasta mielestäni vaikkapa lauantaina aamuvuoron jälkeen olisi paljon mukavampaa hypätä esim. kolme tai viisi hyppyä 13 minutin nousuajalla, kuin yksi tai kaksi hyppyä 30 minuutin nousuajalla.

Tässä vaiheessa voisin käyttää pienen puheenvuoron muutosvastarinnasta ja sen välttämättömyydestä sekä väistämättömyydestä. En kuitenkaan tee niin. Siteeraan vain erästä aikamme älykkäimmistä ihmisistä.

“Intelligence is the ability to adapt to change.”

-Stephen Hawking

Maailma muuttuu. Laskuvarjohyppääminen ei ole enää samanlaista kun se oli vuonna 1969. Oululainen laskuvarjohyppääminen ei ole enää samanlaista kun se oli viisi vuotta sitten. Ihmiset, kerhojen jäsenet, ovat selkeästi ilmaisseet halunsa muutokselle. Ihmiset haluavat hypätä korkeammalta. Ihmiset haluavat hypätä monta kertaa päivässä. Ihmiset eivät halua istua kerholla joka päivä odottamassa, että pääsevät hyppäämään kerran tai pari. Hyvänä päivänä ehkä jopa kolme kertaa. Oppilaat kyselevät NOVA-koulutuksen perään. Muutos on täällä. Olemmeko me oululaiset laskuvarjohyppääjät valmiita ottamaan muutoksen vastaan? Älykkyys on kykyä sulautua muutokseen.

Kuka pesee vessat?

Moni on esittänyt huolensa siitä, että jos PSUI hoitaisi kaiken oululaisen hyppytoiminnan, niin kuka tekisi sitten kerhotyötä. Kuka kirjoittaisi pokalistan, kuka ylläpitäisi manifestia, kuka möisi hyppylippuja, kuka tilittäisi liikuntaseteleitä, kuka kouluttaisi oppilaita, kuka tankkaisi lentokoneen, kuka seisoisi yliopistolla pitämässä markkinointikioskia, kuka hakkaisi saunapuita, kuka pesisi vessat?

Vastaus on mielestäni yksinkertainen. Se joka haluaa. PSUI on kerho siinä missä muutkin. Eiköhän siinäkin kerhossa vapaaehtoisia tarvita ja oteta ilolla vastaan. Itse olen ihminen, joka ei pitkään pysty olemaan missään toiminnassa mukana osallistumatta käytännön järjestelyihin. Pystyviä ja aikaansaavia ihmisiä tarvitaan aina. Minä itse olen tänä vuonna SDO:ssa käyttänyt lähes kaiken vapaa-aikani kerhon toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Rakastan Skydive Oulua. Kerholla toimiminen on parasta ajanvietettä minulle. Kerholla on hyviä kavereita, uusia ja vanhoja. Uusien hyppääjien hommaaminen kurssille on erittäin antoisaa. Kun kurssi alkaa, ja auditoriossa on 15 uutta laskuvarjohyppääjää tietää tehneensä jotain oikein.

Jos kerhon nimi vaikka nyt muuttuisi ja samalla hyppäämisen toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti, saisin minä ainakin itse huomattavasti lisää puhtia vapaaehtoistoimintaan. Välillä tuntuu lähes rikolliselta toiminnalta kehua oman kerhon toimintaa potentiaaliselle kurssille tulijalle, kun tietää että asiat voisivat olla niin paljon paremmin.

Vaikka rakastan SDO:ta yli kaiken, ja se on minulle tällä hetkellä paras mahdollinen laskuvarjohyppykerho, olen silti valmis heittämään sen kaiken menemään. Joskus kaikki vanhat asiat pitää heittää kerralla pois, jotta pääsee rakentamaan uutta. Vanhasta voi ottaa opiksi, ja käyttää opittuja asioita mukana uuden rakentamisessa. Kaikkeen vanhaan ja totuttuun ei kuitenkaan kannata jäädä roikkumaan. Aikansa kutakin.

Tähän väliin on pakko laittaa kuva söpöstä hylkeenpoikasesta. Silmäkulmassa killuvaa kyyneltä voi perustella sitten söpön hylkeenpoikasen kuvan aiheuttamalla liikutuksella.

1679354
Turr.

Rautalankaa

Jos asia ei vielä tullut riittävän selväksi, niin väännetään se vielä rautalangasta. Nykyinen hyppytoiminta on tehotonta. Porukka istuskelee joskus jopa seitsemänä päivänä viikosta kerholla, ja saa hypättyä keskimäärin hypyn tai pari päivässä. Aikaa muulle elämälle ei jää lainkaan. Nyt olisi mahdollista keskittää hommat parille päivälle, ja hypätä vaikka 20 hyppyä noiden parin päivän aikana. Ja mitä tämä kaikki sitten maksaa. PSUI:n hinnaston mukaan se maksaa 26 euroa per laaki. Ja mitä tämä sitten keskiverrolta hyppääjältä vaatii? Se vaatii sen, että hyppää, ja hyppää mahdollisimman paljon.

Käytännössä muutos vaatisi myös sen, että nykyiset kerhot, OLK ja SDO laittaisivat oman hyppytoimintansa holdikselle, ainakin siksi aikaa, että nähdään rupeaako homma toimimaan turbiinilla. On täysin järjetöntä jos oululaiset jatkavat toistensa kanssa kilpailua. Tiedän että SDO:ssa tämä on ihan läpihuutojuttu. OLK:n puolesta en voi puhua. Jos Cessna osuu turbiiniin, niin sitten kerhot voidaan nostaa horroksesta ja jatkaa ihan kaikessa rauhassa 30 minuutin hissien käyttöä.

Haluan kuitenkin että kaikki viimeistään tässä vaiheessa ymmärtävät seuraavan asian: Sekä SDO:ssa että OLK:ssa ylintä päätäntävaltaa käyttävät kerhon jäsenetKummassakaan kerhossa ei hallituksen tai johtokunnan jäsenellä ole yhtään sen enempää päätäntävaltaa kuin millä tahansa muulla yhdistyksen jäsenellä. Jos vaikka SDO:n jäsenet yleiskokouksessa päättävät, että kerhon sääntöjä ja toimintasuunnitelmaa muutetaan siten, että kerho muutetaan käsityökerhoksi jossa virkataan kalukukkaroita, niin sitten SDO:n hallituksen tehtäväksi jää vain varmistaa, että kerhossa virkataan kalukukkaroita. En ole missään yhdistystoiminnassa koskaan nähnyt niin paljon rivijäsenten aliarviointia ja asioiden salailua kun laskuvarjohyppytoiminnassa. Jäsenet päättävät asioista, ja hallitukset tai johtokunnat toteuttavat jäsenten tahtoa. 

Oman käsitykseni mukaan tämä muutos on asia, jota 90-95 prosenttia oululaisista hyppääjistä haluaa. Onko 5-10 prosentilla hyppääjistä niin paljon valtaa, että tämä muutos saadaan torpattua. Onko se vastuullista ja rehellistä? Onko valta ikuista?

Oululaisilla olisi nyt siis mahdollisuus saada Suomen paras hyppykone käyttöönsä. Ottavatko oululaiset mahdollisuuden vastaan? Miksi eivät ottaisi? Ehkä joku tykkää istua kerholla joka päivä. Ehkä joku tykkää nuokkua Cessnassa 30 minuuttia. Ehkä joku on sitä mieltä että Ahmosuon baana on liian lyhyt ja vaarallinen. Euroopan suurimman hyppykeskuksen, Empuriabravan baana on muuten tismalleen yhtä pitkä. Ehkä jonkun on ihan pakko päästä hyppäämään yksi hyppy tiistai-iltana. Ehkä joku ei vain usko että Oulussa voisi olla tarpeeksi hyppääjiä pitämään turbiinikone ilmassa.

Mikä on sinun tekosyysi?

13 comments:

  1. Hyvä teksti, kyllä. Välitettävästi kun olen 8 vuotta seurannut (ja myös aktiivisesti yrittänyt parantaa) tilannetta niin minusta tuntuu että tällä hetkellä olisi helepompi saada kaikki maailman tarkkuushyppääjät hyppäämään 4000m korkeudesta kun Oulussa yhteistyötä (jos sulla tuli nyt paha mieli niin tarkoitan just sinua!), mutta silti pieni sisäinen optimisti huutaa “Prove me wrong!”, niin toivon parasta!

  2. Koko minun hyppyuran ajan on puhuttu, että kaikki Pohjois-Suomen laskuvarjokerhot tulisi yhdistää. En ole kuullut yhtään viisasta vasta-argumenttia idealle. Silti asia on polkenut paikoillaan ja varsinkin Oulun tilanne on ollut lähinnä surkuhupaisa. Homma jatkuu tällaisena tasan sen aikaa kun sille annetaan hiljainen hyväksyntä.

    Nyt Oululle tarjoutui tilanne kuin salama kirkkaalta taivaalta, kääntää surkuhupainen toiminta täysin päinvastaiseksi koko Pohjois-Suomen aktiiviseksi hyppykeskukseksi! Nähtäväksi jää onko Oulussa oikeasti hyppäämisestä kiinnostuneita Skydivereitä.

  3. Oon 6 vuotta ajanut Kuopiosta Tornioon vanhempia katsomaan. Aina hyppykamat mukana ja kemissä pari loikkaa. Hyppääminen oulussa ei ole käynyt edes mielessäkään tämän käsitämättömän sotkun takia (sori). Jos tämä toteutuu niin ilmottaudun pokalle. Tsemppiä suunnitelmalle!

  4. Kuulostaa hyvältä! Ratkasis siis juurikin ne asiat joiden takia ei ole napannut hypätä kurssia edemmäs. En siis tarkoita henkilökemioita. Tuulisko siellä Ahmolla vielä vähä vähempi ku rannassa?

    Jos kaikki menia oikeen putkeen, nii sitähän ois kohta ylimääräinen konekin. Kyllä kait sen hinnalla ja talkootyöllä jotain kerhotilaa saadaan aikaseksi? Tai ainaki kohtalaisen hyvä vessa!

  5. Ahmosuota voisi hyvin kehittää harrasteilmailulle laajemminkin. Ainakin jutussa mainitut fasiliteetit saisivat olla nykyaikaiset.

    Myös varjoliitäjien ja lennokkiharrastajien määrät lisääntyvät ja tarvetta toimivalle harrastuspaikalle olisi yhä enemmän.

    Millä mallilla lienee OuluZonen harrasteilmailusuunnitelmat? Ainakaan sieltä ei olla saatu vastauksia kyselyihin, joten tervetuloa Ahmolle! Kyllä sinne mahdutaan ja jos paikkaa alkaisi brändäämään jutun tyyliin houkuttelevaksi, niin saataisiinko asioita edistäviä päätöksiä ja varoja niiden toteutukseen.

  6. Minä olen tätä nyt päissäni pari päivää puntaroinut, ja lausun seuraavaa:

    SMG-92 olisi tulossa Ouluun osaksi kesää. Boogieita se ajaisi siellä täällä ja loppuaika Oulussa. Onko se vaihtoehto hyppääjän näkökulmasta kovinkaan erilainen tai erityisen paljon antoisampi verrattuna nykyiseen toimintamalliin, jossa melkein läpi vuoden hypätään Cessnasta ja sitten käydään pari-kolme-neljä viikkoa/viikonloppua kesässä Utissa ja muuallakin hyppäämässä Isoista Koneista?

    Allekirjoittanutta huolestuttaa se, että SMG-92:n tapauksessahan kyseessä on loppupeleissä kaupallinen toimija, vaikka se noin paperille yhdistysmuotoisena toimiikin. Ei tarvitse katsoa kun haarovälistä läpi (eli Suomen Turkuun) niin nähtiin mitä kävi, kun hyppääjiltä loppui raha – kone lähti pois. Miksi VV-perä olisi vähemmän ahne kuin PS-mes?

    Olen sitten varmaankin poikkeus oululaisessa hyppääjäskenessä, kun olen ollut ihan tyytyväinen. Ja tekosyyni on: uskon että oululaiset voimat yhdistämällä voitaisiin kehittää hyppytoimintaa ja -kulttuuria paljon enemmän kuin lyhyen tähtäimen kaupallisella ratkaisulla.

    1. Minun käsityksen mukaan SMG olisi tulossa Ouluun isoksi osaa kesää. Oulussa se olisi suurimman osan ajasta ja välillä kävisi boogieita kiertämässä. Lisäksi sille ajalle, kun kone ei ole Oulussa, olisi PSUI:lla tarjota tilalle diesel-Cessna. Joten “huonoin” kone joka Oulussa tulisi olemaan olisi diesel-Cessna. Tällä hetkellä ei ole edes sitä.

      Itselleni on oikeastaan ihan sama onko se toimija kaupallinen vai ei. Käsittääkseni kuitenkin tällä hetkellä kaavaillaan yhdistysmuotoista toimintaa. On myös puhuttu, että taloudelliset tekijät ilman muuta veisivät koneen kauas Oulusta, mutta tunnesyyt ja käytännön asiat toisivat koneen Ouluun, lähelle operoijiensa kotiseutua.

      Mitä tulee pitkän tai lyhyen tähtäimen ratkaisuihin, niin minun mielestäni hyppykeskuksen suunnittelu on pitkän tähtäimen suunnitelma. Toisaalta onhan myös 160-200k velan ottaminen kerholle diesel-Cessnaan pitkän tähtäimen suunnitelma. Jos porukka oikeasti vielä haluaa laittaa nimiä lainapapereihin, niin siitä vain. Itse en aio.

    1. Tilannehan on huomattavasti parempi. Ensin toinen kerho hommasi 4k Cessnan ja nyt SDO seuraa perässä samoja jälkiä. Ja mikään ei muutu…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>