featured-blog

“Sinä olet merkitty mies.”

Kirjoitin vastikään blogiin otsikolla “Yliopisto ei ole koulu”. En ole vielä oikein ehtinyt oppia virheistäni ja siksi julkaisin puolivalmiin tekstin. Kirjoitukseni pointti jäi hieman avoimeksi, ja aika moni pahoitti mielensä. Sehän ei minua haittaa jos joku urpo mielensä pahoittaa, mutta se vähän haittaa jos joku sellainen henkilö pahastuu, jonka pahastuttaminen ei ole tarkoitukseni. Voisin nyt kertoa hieman tarkemmin siitä mikä oli kirjoitukseni alkuperäinen tarkoitus. Lisäksi voisin hieman paremmin perustella sanomisiani ja kertoa taustastani, jotta väärinkäsityksiä ja väärien ihmisten mielten pahoittamisia ei enää syntyisi.

Uliuliopiston haalaripellellä on surkeata

Yleinen käsitys kirjoitukseni tarkoituksesta tuntui palautteesta päätellen olevan se, että minä syytän saamaani opetusta omien opintojeni viivästymisestä.  Toinen kummastusta aiheuttava asia tuntui olevan pakollisten luentojen kritisointi. Yliopistossa on historian saatossa ollut ja on edelleenkin paljon luentoja jotka ovat vapaaehtoisia. Tämä voi tuntua omituiselta niille jotka eivät ole vastaavaa kokeneet. Sain myös sellaisen kommentin että “Joskus sitä paskaa vaan on pakko niellä”. Miksi sitä on pakko niellä? Jos joku asia tuntuu epäoikeudenmukaiselta tai huonosti järjestetyltä niin minä koen oikeudekseni kritisoida asiaa. Muut saavat niellä paskaa, minä en niele.

Omien opintojeni viivästymisestä syytän ainoastaan itseäni. Elin monta vuotta sellaista elämää, että valvoin yöt ja nukuin päivät. Sängyssä saatoin maata 12 tuntia putkeen ja herätessäkään ei huvittanut tehdä mitään muuta kuin tuijottaa kattoa. Verkkopelien pelaaminen ja satunnainen viikonlopputöiden teko olivat ainoita aktiviteetteja joihin pystyin ja niihinkin melko huonosti. Häpeän tätä ajanjaksoa elämässäni. En todellakaan haluaisi olla vielä nyt 30-vuotiaana yliopisto-opiskelija jolla on kandikin vielä kirjoittamatta. Minua nolottaa todella paljon edes puhua asiasta, ja esim. sukulaisten kyselyt “Miten opiskelut etenevät?” ovat kuin miekan pistoja sydämeen.

Laiskotteluni loppui vasta sitten kun minua pyydettiin asettumaan ehdolle Blanko ry:n hallitukseen. Pääsin hallitukseen ja tiuhan kokoustahdin ja aktiivisen kiltatoiminnan takia rupesin käymään yliopistolla päivittäin. Siinä sitten tuli samalla ryhdistäydyttyä myös opiskelun suhteen. Lopullinen reipastuminen tapahtui kun rupesin seurustelemaan. Eihän sitä enää kehdannut laiskotella kun toinen olisi joutunut seuraamaan vötkistelyä vieressä. Blankossa toimiminen on ollut minulle todella tärkeää ja toivon että aktiivinen toiminta monissa eri yhdistyksissä tuo minulle sellaista kokemusta josta on myöhemmin työuralla hyötyä. Jotkuthan pitävät ainejärjestötoimintaa pelkkänä ajanhukkana ja turhana haalaripellejen vouhotuksena. Blankon puheenjohtajana vuonna 2013 pääsin myös tutustumaan paljon laitoksen henkilökuntaan kurssien ulkopuolella sillä Blanko ja TOL tekevät paljon hyvää yhteistyötä esim. abipäivien aikana.

Tästä ovesta en enää  varmaankaan uskalla kulkea.
Tästä ovesta kulkeminen on jatkossa vähän jännittävää.
Väärin suunnattu kritiikki osui kuitenkin

Kirjoitin siis siitä, kuinka yliopisto ei ole koulu. Perustelin tätä sillä, koulu tarkoittaa oppilaitosta ja yliopistossa ei arvosteta opiskelijoita tarpeeksi. Olen edelleen samaa mieltä. Kritisoin kuitenkin hieman liikaa Tietojenkäsittelytieteiden Laitoksen henkilökuntaa. Mietinkin hieman ennen tekstin julkaisua, että toivottavasti tätä ei oteta liian raskaasti laitoksella. Taidettiin ottaa. Kertomani esimerkit ovat tositarinoita ja kertovat todellisista ongelmista. Esimerkkejä olisi myös lisää, mutta tarkoitus ei ole moittia opetushenkilökuntaa vaan ennemminkin systeemiä jonka vuoksi tilanne on tämä. Olen kuullut myös opetushenkilökunnan kritisoivan yliopistoa siitä, että opetukseen ei anneta resursseja tarpeeksi. Laitoksella on myös todella paljon hyvin järjestettyjä kursseja, joista tekstissäni mainitsin vain yhden.

Kritiikkini opetusta kohtaan kumpuaa osaksi myös siitä, että en oikein tiedä mitä minun pitäisi kurssit käytyäni osata tai miten kurssit valmistavat minua työelämään. Olen suorittanut melkein kaikki kandivaiheen kurssit ja maisterivaiheestakin olen jo muutamia kursseja suorittanut. Tällä hetkellä minulla ei ole hajuakaan siitä minkälaisiin työtehtäviin koulutukseni puolesta sovellun. Vastuu oppimisesta on tosiaankin opiskelijalla itsellään, mutta kyllä minä esimerkiksi ohjelmointia voin opiskella itsenäisesti, vaikka en perustason ohjelmointikursseja olisi yliopistolla käynytkään. Minulle on siis melko epäselvää, että mitkä ovat ne yliopistosta saadut tiedot ja taidot jotka tekevät minusta hyvän työntekijän IT-alalle. Jotain asioita tulee ehkä mieleen joista päällimmäisenä tietokantojen osaaminen, joka Oulussa opetetaan todella hyvin. Tietenkään yliopiston tehtävä ei ole tarjota pelkkää työelämärelevanssia, se on ehkä enemmän AMK:n tehtävä. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin varmasti haluaa töihin yritysmaailmaan eikä yliopistolle.

Hienoa kielenkäyttöä Hermanni

Lopetin kirjoitukseni asiallisen jämäkästi toteamalla “Haistakaa vittu.” Ko. kehotus oli suunnattu niille henkilöille, jotka vuodesta toiseen yrittävät häätää ainejärjestöt pois kiltahuoneistaan. Koetan tällä hetkellä kaivaa esille niitä henkilöitä, joilla tämä vahva opiskelijavastainen agenda on. Minua oikeasti ärsyttää tämä meininki. Tyypit vain ilmoittavat, että “Te painutte nyt sieltä väestönsuojista helvettiin ja me ollaan jo suunniteltu teille tällaiset uudet keskitetyt tilat jollaisia ette tietenkään halua, mutta sehän ei meitä kiinnosta koska te olette opiskelijoita ja opiskelijat on tyhmii.”

Teen siis juuri parhaillani taustatutkimusta ja aion kirjoittaa kiltahuoneiden tilanteesta vielä myöhemmin oman juttunsa. Vuonna 2006 asia on ollut viimeksi tapetilla. Aion haastatella tuohon aikaan toimineita opiskelija-aktivisteja jotka vetivät homman hienosti kotiin sillä kertaa. Tällä kertaa tilanne on tietenkin vähän erilainen, sillä ilmeisesti esim. Blankon kiltahuone lähtee 100% varmasti ja Blankon asia ei edes ole tilapalveluiden päätettävissä. Koko alue kun siirtyy uudelle omistajalle, ja uusi omistaja(kaan) ei halua meitä majoittaa kellarissaan. Tässä asiassa on myös syytä kiittää laitoksen henkilökuntaa. Tiedän että laitoksen henkilökunta on pitänyt eri päätöselimissä Blankon puolia, ja jopa kiltahuoneemme pinta-alaa on käyty mittaamassa paikan päällä, jotta tilantarpeemme tulisi huomioiduksi tilamuutoksia suunniteltaessa. Tilapalveluiden ukkojen käytöksestä on kuitenkin helposti huomattavissa että ei heitä kiinnosta tippaakaan meidän tilantarve. Kunhan saavat meidät johonkin 10 neliömetrin koppiin työnnettyä niin ovat varmasti tyytyväisiä.

Edellisen kirjoitukseni kommentteja lukiessani ja yleisiä reaktioita seuratessani rupesin miettimään, että uskallankohan enää näyttäytyä laitoksen käytävällä ollenkaan. Tänään minulla oli eräs palaveri laitoksen tiloissa, ja nousin vielä ovelasti kerrokseen eteläpäästä. Palaveri oli pohjoispäässä ja tämän vuoksi jouduin kävelemään laitoksen käytävän päästä päähän. Matkan varrella sain osakseni vihaisia katseita ja pysähdyin välillä myös juttelemaan asiasta. Sain onneksi jopa hieman kiitosta asioiden nostamisesta esille. Palaverin jälkeen poistuessani eräs suosikkiopettajistani sanoi vastaan kävellessään “Hyi, sinä olet merkitty mies.”

Merkattu mies.
Merkitty mies.

3 comments:

  1. Tunnustan olleeni se henkilö, joka sanoi sen merkitty mies-kommentin.
    Sanoin sen vitsinä ohittaessamme käytävällä toisemme. Anteeksi, jos säikähdit. Rauhoitu siis. Ei sinua tulla ristiinnaulitsemaan. Kurssien suorituksesi ja gradusi tullaan kohtelemaan ihan normaalisti.

    Mutta vaikka sanoinkin sen kommentin vitsinä, niin kirjoituksesi on kyllä huomattu laitoksella. Uskoakseni useimmat suomea osaavat ovat sen jo lukeneet. Sain siihen itse vinkin kolmelta erilliseltä henkilöltä TOLlilla suurin piirtein yhtäaikaa.

    Kirjoituksessasi on useitakin hyviä pointteja, mutta kuten kollega Arto Lanamäki sinulle kommentoi, ei yliopisto-opetus ole ollut koskaan yksiselitteistä. Uutena juttuna kaiken lisäksi, yliopistossamme muutetaan organisaatiorakennetta, laitokset lakkautetaan, ja tutkimusryhmät tulevat hoitamaan ensi vuonna kaiken opetuksen. Aika kertoo, miten se muutos vaikuttaa opetukseen.

    Eniten voin olla samaa mieltä kanssasi pakollisten luentojen kritisoinnista. Voi ihmetellä, miksi pakottaa olemaan paikalla fyysisesti vaatimatta opiskelijoita myös henkisesti olemaan paikalla. Miten siinä oppii mitään? Ymmärrän pakolliset luennot opettajan epätoivoiseksi yritykseksi saada opiskelijat seuraamaan kurssia. Ei se opettajasta ole kauhean mukavaa, jos luennolle ja harjoituksiin osallistuu kourallinen opiskelijoita. Sitten tenttiin tupsahtaa toistasataa, joiden vastauksista näkee puolen tunnin hätäinen materiaalin vilkaisu. Sitten sitä katsoo noiden tärppijöiden jopa vuosia kestäviä yrityksiä päästä kurssista läpi tutustuen kurssiasiaan mahdollisimman vähän. Samalla ne kurssin tosissaan ottaneet ovat jo aikaa sitten kurssin suorittaneet.

    (Pakollisia läsnäoloja on myös muilla laitoksilla/osastoilla. Se ei ole tollilainen keksintö. Ihmettelin kerran opiskelijalle, miten hän teki tehtävät niin nopeasti. Opiskelija selitti, että oli ollut oman osaston kurssilla pakollinen luento, jossa oli hyvää aikaa ratkaista minun kurssin tehtäviä. Vastaus oli sekä minua mairitteleva että myös surulliseksi tekevä.)

    Opinnoissasi on ollut kirjoituksesi perusteella kursseja, joita et ole kokenut erityisen tarpeellisiksi. No. sellaisia oli todellakin jo silloin kun itse opiskelin. Opinto-ohjelma on kompromissin tulos, vaikka yrittää seurata kansainvälisiä curriculum-suosituksia. Väistämättä ei voi kaikkia miellyttää. Joku voi pitää paljonkin kurssista, joka ei sinulle kolahtanut. Sitäpaitsi kun aikaa kuluu, voit itsekin havaita, että olisi kannattanut olla sillä nimenomaisella kurssilla hereillä, vaikka aihe tuntui silloin tyhmältä. En silti todellakaan väitä, että kaikki kurssit olisivat aihealueeltaan/ sisällöltään/ opetukseltaan priimaa. Itselläkin on oma henkilökohtainen lista kursseista, joille mielelläni antaisin niskalaukauksen.

    Opiskelijoiden pitäisi kysyä itseltään, miksi he ovat yliopistossa. Minua on esimerkiksi jo kauan hämmentäneet ne TOLlille tulleet opiskelijat, jotka prujaavat Johdatus ohjelmointiin kurssin harjoitustyön. Miksi he ovat opiskelemassa tätä aihealuetta, kun ei ole kiinnostusta opetella alan perustavanlaatuisimman asian alkeita?
    ps. Tällä viikolla ohjasin paria opiskelijaa. Selitin, mikä on vialla heidän vastauksessaan. He kysyivät, pitääkö heidän tehdä korjaukset. Vastasin, että ei periaatteessa, vastaus on tarpeeksi hyvä merkinnän saamiseksi. Selitän tässä vain, miten se olisi parempi. Kumman asian vuoksi he ovat paikalla, suorittaakseen kurssin, vai oppiakseen kurssin asian.

    pps. Pohdit, mitä sinulle pitäisi opettaa. SE-puolella on laadittu SWEBOK, jossa määritellään mitä ohjelmistoinsinöörin tulisi hallita. Vilkaisehan listaa. Aika vaikuttava. Osaatko?
    Kaikkea sitä ei vain voi 300 opintopisteessä millään opettaa. Tutkinnon pitäisi olla ehkä tuhat opintopistettä. Jotkut alueet tarjotaan kohtuudella, ja jotkut (esim. ylläpito) on jäänyt surullisen vähälle.

    1. Heh, kyllä minä sen kommentin vitsiksi ymmärsinkin. Se oli vaan niin hauska juttu että en voinut olla käyttämättä sitä otsikossa :)

      Tuo on kyllä osuvasti sanottu, että opiskelijat vaaditaan fyysisesti olemaan paikalla, mutta monesti he eivät ole henkisesti paikalla!

      Olen laittanut weboodissa palautetta kursseista joita en ole kokenut mieluisiksi. Samoin olen palautepäivillä pitänyt meteliä asioista mutta joskus tuntuu että se on taistelua tuulimyllyjä vastaan.

      Itse olen kyllä myös aika ihmeissäni opiskelijoista joita koodaus ei kiinnosta pätkääkään. Jostain olen kuullut suunnitelmista, että ohjelmointia ryhdyttäisiin opettamaan lähitulevaisuudessa jo peruskoulussa. Ehkäpä sitten johdatus ohjelmointiin -kurssin harjoitustyökin rupeaa luistamaan :) Se on myös hyvä että Tollilla nykyään on se koodaukseen keskittyvä sivuaine. Olisin varmasti itse käynyt tuon sivuainekokonaisuuden, mutta olen sentään jo sen verran edennyt opinnoissani että kandivaiheen sivuaine on suoritettu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>