featured-sitsit

Sitsit on Oulussa vitsit

Yliopistoaiheiset jutut tuntuvat herättävän aika paljon tunteita ja keskustelua. Mielessäni on ollut jo pitkään kirjoittaa omia ajatuksiani sitseistä, joten täältä pesee. Wikipediaa lainatakseni:

Sitsit on pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä joissain tapauksissa seurataan myös ohjelmaa. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin yliopisto-opiskelijat. Juhlilla on yleensä jokin aihe tai teema.

Oma sitsihistoriani on itseasiassa hieman poikkeuksellinen. Ensimmäiset sitsini olivat sellaiset jotka itse järjestin. Olin jokunen vuosi sitten Oulun Luonnontieteilijät Ry:n hallituksessa pari kuukautta eronneen tilalla, ja vastuulleni lankesi fuksisitsien järjestäminen. En hirveästi tiennyt sitseistä, joten otin asiasta selvää internetin tietolähteistä ja kyselemällä kavereilta. Katsoin myös erittäin informatiivisen ja opettavaisen Kattojen Alla -opetusvideon.

Tällä perusteella rupesin itse järjestämään sitsejä. Ihmetystä muissa aiheutti esim. se, että halusin ruuat pöytiin tarjoilulla. Olin tilannut Unirestalta alkuruuan ja pääruuan. Jälkiruuan hoidimme itse kaupasta. Uniresta on siis pääosin Oulun Yliopistolla operoiva ravintolayritys ja he toimittavat aika paljon ruokaa eri sitseille. Ilmeisesti alkuruuan käsite Oululaisilla sitseillä oli hieman eri kuin itsellä. Uniresta ei nimittäin toimittanut alkuruualle omia lautasia eikä ruokailuvälineitä. Oli ilmeisesti oletettu että alkuruuaksi tarjottu salaatti lyödään samalle lautaselle pääruuan kanssa. Tästä selvittiin uusintakeikalla Unirestalle, ja lopulta sitsit menivät ainakin omasta mielestäni melko hyvin.

Mitä sitsit tarkoittaa?

Oma valikoitunut näkemykseni sitseistä on seuraava: Sitsit ovat arvokas akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään hyvin ja juodaan vielä paremmin. Lisäksi pidetään puheita ja lauletaan. Käyttäytyminen oikealla tavalla on tärkeää ja vääränlaisesta käytöksestä rangaistaan.

Ilmeisesti oma analyysini menee pieleen heti kohdassa jossa syödään. Sitseillähän yleensä on sääntö, että puheen ja laulun aikana ei saa syödä. Suurimmalla osalla sitseistä tuntuu olevan oikein tavoitteena että kukaan ei varmasti ehdi syödä ja asialla jopa repostellaan ja sille nauretaan. Ruuan tultua pöytään lauletaan puolen tunnin parlevuu ja sitten pidetään vielä perään tunti puheita joiden sisältö on “Hehheh, määpä nyt vähä puhun, että ei ainakaa syömään päästä, koska eihän tänne syömään oo tultu, hehheh!” Samanlaisia puheita saa sitten kuulla kyllästymiseen asti, välillä onneksi lauletaan joku luritus. Ylkkärin jutussa todetaan että Kattojen Alla sitseillä sentään on järjestetty pieni tauko, jotta ihmiset voivat syödä maksamansa aterian.

Juominen on hyvin hoidettu sitseillä. Ei ole koskaan tarvinut poistua sitseiltä selvin päin. Käyttäytyminen ja kuri taas sitten ovat oma kysymyksensä. Niillä sitseillä missä itse olen ollut, on kuri ihan olematonta. Jos sitsit alkavat kuudelta, niin joskus jo kello seitsemän on täysi helvetti irti. Kukaan ei kuuntele puheen pitäjää. Kaikki pälättävät omia juttujaan. Tämä on tapahtunut usein juuri esim. Oulun Luonnontieteilijöiden sitseillä. Rangaistukseksi perseilystä tarjotaan kirkasta viinaa. Mikä helvetin rangaistus se on? Sehän on palkinto!

Oulun Luonnontieteilijöiden fuksisitsit vuonna 2011 olivat mielestäni aika hyvin järjestetyt!
Oulun Luonnontieteilijöiden fuksisitsit vuonna 2011 olivat mielestäni aika hyvin järjestetyt!
Onko vika Oulussa vai minussa?

Olen keskustellut tästä aiheesta muutamien ystävieni kanssa, jotka opiskelevat eri puolilla Suomea. Ilmeisesti tämä on ainakin jollain tasolla oululainen juttu, että sitseillä ei oikeen ole kuria ja muutenkin koko sitsien käsite tuntuu vähän laajenneen. Itse en toki ole käynyt esim. teekkarien tai kylterien sitseillä Oulussa ollenkaan, joten en tiedä minkälainen meno siellä on.

Minä olen kuitenkin sitä mieltä että jotkut asiat tekevät sitsit, ja jos nämä asiat eivä täyty, kyseessä on vain perusryyppäjäiset joita yritetään kutsua sitseiksi. Jos ruualla ei saa esim. viiniä tai seremoniamestari ei käytännössä tee tehtäväänsä eli juhlien johtamista ja kurinpitoa niin kyseessä ei ole sitsit. Itse en myöskään näe että kertakäyttöastiat ja valkoiset muovimukit kuuluvat sitseille. Ehkä wappuna, mutta ei pikkujoulusitseillä jonne kaikki lyövät tummat puvut ja iltapuvut niskaan.

Jos saunomisen maailmanmestaruuskisoissa siirryttäisiin löylyn heittämisestä kiukaalle kusemisessa kilvoitteluun, niin olisivatko ne enää saunomisen maailmanmestaruusikisat? Minun mielestäni jotkut asiat ja käsitteet eivät muutu vaikka ihmisten suhtautuminen niihin muuttuisikin. Ei IRC-Galleriakaan muuttunut irkiksi, vaikka ihmiset sitä irkiksi luulevatkin. Eikä Ukraina muutu Venäjäksi vaikka venäläiset niin haluaisivatkin. Tai ainakaan pelkkä halu ei sitä saa aikaan, aseet ehkä.

Tiedän myös sen, että monesti pitää valita haluaako olla oikeassa vai onnellinen.

Oispa kerranki kunnon sitsit

Voisin listata vähän sellaisia asioita jotka itseäni on sitseissä hiertänyt:

  • Sitsivieraat istuvat kiltisti hiljaa, mutta apulaisiksi nakitettu henkilökunta pälättää äänekkäästi.
  • Seremoniamestari on niin päissään jo sitsien alussa, että ei onnistu johtamaan tilaisuutta millään tavalla.
  • Ruoka, joka muodostaa osan sitsien hinnasta, nähdään vain pakollisena pahana jota ei ole tarkoitus edes syödä.
  • Seremoniamestari ei pidä yli kahteen tuntiin minkäänlaista taukoa, ja kun porukka luikkii omin päin kuselle pitää seremoniamestari ponnekkaan puheen jossa moittii ihmisiä.
  • Todella “hienoilla” sitseillä on tummat puvut ja ruokaa vedetään kertakäyttöastioista ja viiniä valkoisista muovimukeista.
  • Porukkaa ei parin juoman jälkeen kiinnosta sitsietiketti lainkaan.
  • Palkinnoksi rikkomuksista jaetaan herkullista viinaa, jolloin rikkomukset vain lisääntyvät.

Olen tässä seurannut eräiden sitsien järjestämistä läheltä. Ilmeisesti järjestävien osapuolten ajatusmaailmat eivät ihan kohtaa. Sitsien teemana on eduskunta. Järjestelyissä on taisteltu mm. siitä onko ruokajuomana viini vai olut. Olenko minä joku elitisti kermaperse jos nauran ajatukselle että sitseillä olisi ruokajuomana olut? Oluttahan saa kyllä monilla sitseillä joka tapauksessa janojuomaksi viinin rinnalle. Lisäksi juuri kertakäyttöastiat tuntuvat nousevan kynnyskysymyksesi sitsien järjestämisessä. Onko pikkumaista vaatia, että sitseillä viiniä saisi juoda oikeasta lasista ja lautanenkin olisi muuta kuin paperia?

Loppujen lopuksihan järjestelyt ovat monille ihmisille sivuseikka, mutta kyllä minun mielestäni sitsit ovat sellaiset juhlat, että myös puitteiden tulee olla kunnossa. Mitä mieltä sinä olet? Onko sitsit Oulussa vitsit vai onko homma samanlaista muuallakin? Heitä kommenttia ja vinkkaa jutusta kaverillesikin!

 

8 comments:

  1. miksi et käyttänyt vauva.fi -sivustoa hyväksi samantien kun rupesit sitsejä järkkää? yhtä hyvä lähde ku wikipedia

  2. Olet ymmärtänyt väärin, sillä sitsejä on eri tasoisia. Sitsi ei itsessään sisällä määritelmää juhlan aiheesta, tärkeydestä, formaaliudesta tai pukukoodista. Sitsien kaksi merkitsevintä määritelmää ovat seuraavat:
    – juhlijoiden paikka suhteessa välittömästi ympäröivään tilaan on suhteellisen staattinen
    – mahdolliset juhlijoiden käytössä olevat pöydät ovat enintään istumakorkeudella.

    Määritelmä tarkoittaa sitä, että sitseillä juhlijat istuvat yleensä paikallaan pöydän ääressä, mutta saattavat poistua esimerkiksi eriöön puuteroimaan nenäänsä. Sitseillä ei ole tarkoitus seistä ja liikkua ympäriinsä. Itse istumista, ruokaa tai pöytiä ei ole kuitenkaan vaadittu.

    Sitsit voidaan järjestää siis esimerkiksi tavallisessa juhlatilassa, bussissa istuen ja heiluen, puistonpenkeillä örveltäen, uima-altaassa kelluen jne. Sitsejä ei voida kuitenkaan järjestää niin, että ihmiset seisovat pöytien ympärillä, eivätkä tanssit ole sitsit, vaikka sitseillä voidaankin myös tanssia. Sitseillä ei välttämättä tarvita ruokaa lainkaan, mutta ruoan kyky pitää ihmiset eloisampina illan edetessä pidemmälle, on merkittävä. Sitseillä ei välttämättä tarvita myöskään alkoholia, eikä niillä ole edes pakko laulaa. Teemasitsit taas tunnetaan myös meikäläisten sitsien emämaassa Ruotsissa.

    Se, miten hienosti sitseillä käyttäydytään, riippuu kolmesta asiasta (tärkeimmästä vähiten merkitsevään):
    – järjestävän organisaation olennaisuus universumin olemassaololle (esim. OLUT ry vs. OYY)
    – sitsien tärkeys järjestävän organisaation toiminnalle (fuksisitsit vs. vuosijuhlat)
    – teema (toogabakkanaalit vs. viralliset juhlat).

    Huomattavaa on, että järjestäjä valitsee pukukoodin kaikki yllä olevat asiat huomioiden, joten pukukoodi itsessään ei määritä juhlien tärkeyttä. Pukukoodilla voidaan asiaa kuitenkin korostaa.

    Jos siis mielessäsi on tietynlaiset sitsit, tulee tämä järjestäjän ominaisuudessa ilmaista selkeästi jo kutsussa. Järjestäjä myös kontrolloi sitä, mitä tahtia sitä viinan perkelettä tarjoillaan. Seremoniamestari taas pitää huolen siitä, että kaikilla on hyvä olla ja ohjelma menee läpi rivakasti.

    Huonossa kutsussa ei ilmaista selkeästi juhlien luonnetta tai vaadittavaa pukukoodia. Huonoilla juhlilla taas kaadetaan kärkeen useita napsuja jäykkää ja virallinen ohjelma kestää liian pitkään, seremoniamestarin lipsuessa aikataulusta.

    Siinä olet kyllä oikeassa, että Oulussa ei olla kovin formaaleja juhlijoita. Kaikissa tapahtumissa vaikuttaa olevan tärkeintä vetää perseet olalle ennemmin tai myöhemmin. Tämä on siinä suhteessa sääli, että sitsit luovat erinomaiset puitteet sivistyneeseen seurusteluun ja ajatustenvaihtoon uusien sekä erilaisten ihmisten kanssa.

    Hyvää tulevaa Wappua.

  3. This one is an inspiration personally to uncover out far more associated to this subject. I have to confess your information prolonged my sentiments as well as I’m going to proper now take your feed to remain updated on each coming weblog posts you would possibly probably create. You are worthy of thanks for a job completely accomplished!

  4. Només n’he fet una lectura diagonal però ja m’he enfadat una mica. M’he recordat quan des de l’estat espanyol, farà tres anys potser, es proposava suprimir la filologia catalana i altres carreres d’humanitats. Però això que expliques avui no es queda curt. Que el propi rector d’una universitat catalana qüestioni aquesta opció és indignant. A més, tampoc hi deu haver tan pocs alumnes, no? En qualsevol cas n’hi ha!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>